Olen sitä mieltä että tässä maailmassa yhtiä ihanimpia ja kauheimpia asioita ovat ihmissuhteet. Ne antavat niin paljon. Enemmän kuin voisi kuvitellakkaan, mutta ne pystyvät myös ottamaan samalla mitalla. Välillä on ikävä huomata kasvaneensa jostain läheisestä kaverista erilleen, mutta niinhän se menee, että kun yksi ovi sulkeutuu toinen aukeaa. Yksi ovi on minulle kuitenkin auennut ja pysynyt auenneena nyt noin 10 vuotta ja tämä ovi on ollut ystävyyssuhde parhaaseen kaveriini Jeninaan.
Tosiaan tajusin tänään, että olemme olleet parhaita kavereita Jenskubanskun kanssa viimeiset kymmennen vuotta ja vieläkin ollaan yhdessä nokka kohti tulevaisuutta.
Jenina on mulle paljon enemmän kuin paras kaveri, tietenkin, ollaanhan me yhdessä kasvettu kaikki ne helpot ja vaikeet elämänvaiheet ja harvoin mun on tarvinut olla epävarma, koska olen aina tiennyt että täällä on joku ihminen joka mut hyväksyy tai joka tukee mua. Ihan sama mitä käy.
Jenina on antanut mulle omilla näkemyksillään paljon laajemman näkökulman asioihin ja opettanut elämänasennetta. Vaikka mielipiteemme ja näkemyksemme asioihin poikkeavatkin joskus niin moraalit ja arvot menevät kohdilleen, sekin johtunee varmaan siitä, että ne ovat yhdessä muodostuneet.
Jeninan ja mun ystävyys ei ole ollut mulle koskaan kuitenkaan mikään oletus. Eikä mun mielestä mitään kaverisuhdetta tai suhdetta ylipäätään, saa pitää oletuksena. Ei se sillätavalla kestä.
Toinen mikä musta on tärkeä muistaa, on asioiden arvostaminen. Nykyään tuntuu siltä, että liian harva pysähtyy ajattelemaan sitä mitä itsellään jo on. Sen sijaan ajatuksissa riittää aina tilaa sille mitä haluaisi saada ja/tai omistaa.
Kaikkein surullisinta on tajuta jonkin asian tärkeys vasta kun sen on menetettänyt.
Muistakaa siis arvostaa elämäänne sellaisena kuin se nyt jo on ja muistakaa ylläpitää ihmissuhteitanne, koska yksin täällä ei kukaan selviä :)
<3:Milla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti